|
|
Ristit,
kudambal om äi tahtoid olda tarbhaižen ièeze rahvahale
Ei
amu tuli minei oza tundištoittas melentartuižen ristitunke, kudambas olin jo
edespäi kulnu äjan hüväd.
Nece
om Grigori Smirnov – III mail’man
suomalaiž-ugrilaižen kongressan ezitai Vologdan agjaspäi.
Kac,
mitte pagin-tundištoitmuz oli hänenke, kudamban minä oigendan i teile, sulad
"Kodiman" lugijad.
-
Ka, minä olin valitud III mail’man
suomalaiž-ugrilaižen kongressale Vologdan agjan vepsläižišpäi. Kongress mäni
hüvin, en meletand-ki, miše voib olda muga hüvin.
Lugen,
miše edemba voib tehta völ enamba ühtes rados vepsläižen rahvahan täht.
-
Mièèed melentartuižed vastused sigä oliba i
midä
nece andoi ližaks?
-
Ezitajišpäi minä tunzin vaiše Nina Zaicevan, ku olen sündnus hänen kodiküläs,
a kongressal pagižin Leonke, Hel’sinki-lidnan pagastan vanhemban papinke, i
oliba sigä völ Piterin i Vologdan agjoiden pämehed i neniden agjoiden
administracijan radnikad, ka tundištimoiš.
-Om-ik
jänu hüvid jäl’gid?
-
Ka, hüvä hengele.
-
A min täht oled tulnu Petroskoihe?
-
Enamb sen täht, miše ühtes pagišta Zinaida Strogalšèikovanke i Nina
Zaicevanke i kirjutada kirjaine Vologdan agjan administracijaha.
-
Min polhe om se kirjutez?
-
Mö pakièem sen, midä minuspäi pakièiba rahvaz, Vologdan agjan vepsläižed.
Kirjaižes om nel’l’ surt küzundad:
1.
Keratas ühtes administracijanke i pätta, midä voib parembad tehta, miše kel’
meiden jäiži igäks.
2.
Sel’sovetoihe tarbiž valita rahvaz, a ei panda ülähänpäi.
3.
Mö pakièem tehta mugoman komissijan, kudamb varjoièiži i kaièiži mecad,
kacuiži, miše mec èapetižihe oikti, i se ei telustaiži elädes vepsläižile,
oliži vald kalatada enèèikš i nece telustaiži brakonjeroile.
4.
Babajevo-lidnaspäi mö pakièim uden avtobusan, miše voiži kebnemba külänikoile
putta lidnha i tagaze kodihe.
-
Hüväd meletused, ku uddaiše kaik nece tehta, ka sišpäi tuleb sur’
kebnenduz külän eläjile.
Nügüd’
starinoièe ièeiž polhe. Kus openzitoi i täl aigal radad?
-
Lühüdas sanuda: minei om täudnu 37 vot, olen sündnu Voilahtehe, sigä školas
openzimoi. Nügüd’ minä radan "Vellen käzi"–fondas, sen rad –
toda gumanitarišt abud Suomenmaspäi, enamb pol’t abud oma sobad, kengäd
vepsläižile. Mö olem ièe tehnuded sen fondan. Edel minä radoin suomalaižidenke
läz Piterid, tundištimoi hüviden ristituidenke i tuli mel’he tehta ningoine
fond...
-
Grigori, kut amu sinä radad "Vellen käzi"-fondas?
-
Kaks’ vot muga radan.
-
A ked völ ilma sinuta oma?
-
Koume henged meiden polespäi, a Suomen-man polespäi om läz mugomid fondoid äi
abunikoid, sikš ku hö nägeba, kut raukas, hondoin eläba rahvaz meiden mal.
-
Ked oma kazvatajad?
-
Hö radoiba mecas, öma hengiš. Jäl’ghe školad olin vaumièenu Kiviradon
institutan i völ openzimoi keliden kursil – openzin suomen, anglian,
germanian i èiganoiden kelid.
-
Abutab-ik nece rados?
-
Enamba pidab teta vepsän i suomen kelid, no keliden tedand ei telusta ni-konz i
ni-kus.
-
Ihastuba-k rahvast, konz tuleba nened tomaižed?
-
Konz kut – ihastuba i sid’-žo ridlesoi, edel oli huiged, a nügüd’
hargniba otta i pakita...
-
Nacein sinun abutuzradospäi ièemoi rahvahale kebnemba tuleb mänetada jügedad
aigad. A om-ik meles tehta tošt radod, ku nügüd’ oled pagiženu Zinaida
Strogalšèikovanke?
-
Ei sa sanuda, miše minä üksnäin abutan rahvahale. I
toižed-ki
oma, i rahvast mugažo minei abutaba. Om äi midä taht tehta ut, kut jo Jumal
andab, äi om löumad, ei kaiken aigan lähte ninga kut tahtoid.
Tahtoin
ližata, miše Grigori Smirnov om hüvä vepsän kelen tedai, a ilma sita
kirjutab runoid, kändleb venäkelespäi Biblijan lehtpolid, sikš ku us-kob
Jumalaha.
Meiden
vastusen lopus Grigori sanui:
-
Tahtoižin, miše mö, vepsläižed, oližim lähemba toine toižele, voižim
ajeltas toine toižennoks adivoihe, oližiba vaiše ted parembad i vastused
paksumbad.
Pagištoiti
Alevtina ANDREJEVA