|
|
Rahvahaližed problemad
Kaik
ripub eläjiŠpäi
Erasen
aigan tagaz Karjalan valdkundas oli vaumičedud i vahvištoittud zakon rahvahan
rajonan polhe. Zakonan tegijoiden melen mödhe nece zakon voiži abutada udessünduda
niile tahoile, kus radaškandeb zakon, ekonomišesti i kulturišesti. Necen
zakonan pohjal oli tehtud Kalevelan rahvahaline rajon. Möhemba, vodel 1994, oli
saudud Vepsän rahvahaline volost’.
No
edemba i süvemba azjakaz i, minun melen mödhe, tarbhaine tö ei olend sirdnus.
Miš om azj? Iče-k rahvast ei el’gendagoi zakonan hüvüt? Vai sidä ni-ken
ei sel’genzoitand-ki ristituile? Nügüd’ hö ei muštkoi-ki, min täht i
kenen täht om tehtud mugoine zakon.
No
kaiken-se uhokun 25 päiväl referendum oli tehtud Olonec-rajonas. Nece rajon om
üksjäine, kus karjalaižiden lugumär om 65 % kaikes rajonan rahvahan lugumäraspäi.
Kuna völ pidaiži tehta rahvahan rajon, ku ei mugoižehe tahoze? No muga om
tehnus, miše rahvast ei tulnugoi referendumale; oktemba sanuda, heid oli tulnu
muga vähän, miše referendum ei sand ni-miččid rezultatoid. Mikš muga om
tehnus? Rahvahaližen komitetan pämehen Viktor Ahtijevan melen mödhe, ei olend
vedatadud tarbhaine sel’genzoituztö. Rajonan deputatad i rajonan pämehišt
meletiba, miše rad tegese iče, hot’ hö oliba-ki referenduman polel. No hö
ei tahtoinugoi vai ei voinugoi sel’genzoitta kaiked rajonan eläjile. A ved’
mugoižen rajonan status voiži, toižes polespäi, vajehtada ristituiden
kosketandad kel’he da kulturaha, a toižes polespäi, mail’man sebrad
tahtonke abutaižiba rahvahaližile rajonoile da volostile leta kel’t da
kulturad, pidab vaiše mahtta säta erazvuiččid programmoid i ozutada, miše
om maht i taht rata kulturan da kelen sündutamižes, ozutada, miše mugoine
rajon tehtas ei vaiše sen täht, miše tägä om rähvahaližid problemoid, a
sen täht, miše om sur’ taht abutada pätta nenid problemoid, udessün-dutada
kelid, hengahtada sihe ut elod.
Nügüd’
mugoine referendum tahtoidas tehta Präžan rajonaha. Neciš rajonas eläb
suomalaiž-ugrilaižid läz 47%. Rajonan pämez’ Aleksandr Ššerbakov sanub,
miše hän ei tahtoi sirtta referenduman märad aigembile päivile. Mugoine azj,
kut referendum, ei ole kebn tö, pidab kaiken hüvin kacta ei üht kerdad.
Rajonan pämez’, a iče hän om venänik, el’gendab necen azjan tarbhust.
Referenduman vaumičendrad sid’ zavottihe sišpäi, miše tehtihe lehtesen
kal’t küzundišt rahvahan keskes. I
sid’
oli todud sil’mnägubale, miše rajonan enambišt ei ole vasthapäi
referendumad. Neciš rajonas 13 školas opetas karjalan kel’t, koumehe školha
om tehtud suomalaiž-ugrilaižiden kulturiden keskused. Hüvä oliži, ku neciš
rajonas referendum tuliži eloho. Ku Karjalas ei ole kel’zakonad keliden kaičendan
abuhu, ka mugoižed rahvahan rajonad voižiba iče pidada hol’t keles da
kulturas, iče voižiba ecta mail’man abud erasiš azjoiš. I
muite-ki,
meiden oza, meiden uz’ elo, keliden udessündutand oma kaikuččen ristitun käziš.
Pidab tehta muga, miše ristitud el’gendaižiba sidä, a ei varastaiži, miše
vajehtamine parembaha polhe tuleb ičeksein. A elo ezmäi kaiked ripub meišpäi,
meiden tahtospäi vajehtada sidä.
Nina
ZAICEVA