|
|
Openikoiden
Olimpiad
Ken
paremba tedab vepsän kel't?
Openikoiden
keväz’lebuaigal Petroskoiš oli mannu vepsän, karjalan i suomen keliden
olimpiad. Necil kerdal märitas tedoil i mahtoil vepsän keles tuliba Petroskoin
suomalaiž-ugrilaižen školan openikad Vika Čin’ajeva, An’a Varfolome-jeva,
Van’a Panišev, Janko Pelvickii; Vepsän volostin školiden openikad Nataša
Polina Šoutjärvespäi, Alina Antipova i Nast’a Švecova Kalagen školaspäi,
Sergei Jefremov i Anton Pidžakov Šokšuspäi. Oli tulnu äi openikoid i
Piterin agjaspäi: Van’a Jefimov i Sveta Karpova Kurban školaspäi, Ol’a
L’vova i Ira Bubnikova Vidlaspäi, Saša Nikiforov i Maša Dmitrijeva Järviden
školaspäi, Sergei Gavrilov Vil’halaspäi.
Kaikid
lapsid jagatihe kahthe gruppaha: koumanz’ i kudenz’ openduzvoz’. Heile
anttihe erazvuiččid tegendoid. Tarbiž oli kundelta tekstan, a jäl’ges
kirjutada vepsäks vai venäks, midä jäi muštho, panda sanad oiktaha formaha,
koheta vigoid i toižed. Norembad openikad völ starinoičiba ičeze polhe,
kanzan i külän polhe, kelle mitte tem putui.
Vepsän
žuriš oliba Karjalan pedagogižen universitetan opendai Valentina Rogozina,
Karjalan valdkundan rahvahaližen komitetan radnik Marina Ginijatullina i
Petroskoin uni-versitetan V kursan üläopenik Ol’ga Jeršova.
Žuril
oli äi radod. Tarbiž oli tarkašti kacta i koheta vigoid 16 radoiš, miše
oiktas jagada sijäd.
Lapsiš
holduiba mugažo opendajad, kudambad toiba heid olimpiadha. Ved’ openikoiden
tedod oma opendajan satused.
Koumanden
vepsän kelen openduzvoden gruppas sijäd jagoiba muga: ezmäižen sijän sai Saša
Nikiforov, toižen – Van’a Panišev, koumanden – Sergei Gavrilov.
Kudenz’
vepsän kelen openduzvoz’: An'a Varfolomejeva sai ezmäižen sijän, Sveta
Karpova – toižen i Ira Bubnikova – koumanden.
Kaikile
lapsile anttihe lahjad, kirjad. A ked saiba ezmäižed sijäd, ned kezal ajaba
Suomenmaha.
Lopuks
tahtoižin toivotada lapsile satusid vepsän kelen openduses, a heiden
opendajile – tervhut i väged.
Ol'ga
JERŠOVA